Satumaisia monotypioita

Tässä vaihteeksi graafisia maalauksiani, jotka tein taideseuran yhteisnäyttelyä varten. Tällä kertaa näyttely jäi kuitenkin väliin, koska en rohjennut huonossa säässä lähteä ajamaan mökiltä kaupunkiin.

Kävi nimittäin niin, että olin tuossa muutama viikko sitten vähällä ajaa kaupungissa pyöräilijän päälle kun en laisinkaan nähnyt häntä risteyksessä seisovan korkean tila-auton takaa ylittävän hurjaa vauhtia suojatietä kadun yli. Havahduin vasta kun hän oli ihan edessäni. Pyöräilijän ei käynyt kuinkaan, vaan mies polki samaa vauhtia eteenpäin matkan keskeytymättä. Minä sen sijaan tein autolla lukkojarrutuksen, jossa niskani venähti ja vietin vuorokauden sairaalassa ja sen jälkeen pari viikkoa kauluri kaulassa "lääkehumalassa" toipumassa kotona ihan hissukseen. Minulle aiheutui ns piiskanisku vamma, joka on viheliäinen pitkäkestoinen vaiva. Takaumina tulee yllättäviä, tosi kovia, vihlovia päänsärkyjä, jotka sairaalan lääkärin mukaan saattavat häiritä vuodenkin, ennen kuin poistuvat.

Nykyään pyöräilijät ajavat tosi kovaa, ja välillä tuntuu etteivät lainkaan piittaa muusta liikenteestä. Tässäkin tapauksessa pyöräilijän olisi tullut taluttaa pyörä kadun yli, koska kyseessä oli tavallinen jalankulkijamerkitty suojatie. Loppupelissä olen kuitenkin iloinen, ettei hänelle käynyt kuinkaan, en nimittäin ikinä olisi antanut itselleni anteeksi jos olisin tuottanut toiselle vamman tai pahimmassa tapauksessa kuoleman. Ja toivon mukaan omakin olo kohenee päivä päivältä.

Tämä tapaus kyllä pelästytti niin, että nyt kynnys auton rattiin menosta on korkea. Mieheni onneksi pakotti minut ajamaan mökille tullessamme muutaman kymmenen kilometriä maantiellä ja Lahdessa kaupungin halki, sillä hän oli sitä mieltä, että jos pitkitän ajoon lähtöä, en ehkä rohkene tarttua rattiin enää ikinä. Mutta toistaiseksi vältän kuitenkin ajelua varsinkin huonossa säässä ja siitä syystä en tällä kertaa tuohon taidenäyttelyynkään päässyt osallistumaan.

Joten päätin laittaa näyttelyyn tekemäni työt tähän esille, jotta pääsette katselemaan mitä olen iltapuhteina tehnyt. Tällä kertaa taas sadut ja fantasiat veivät minut mennessään ja syntyi nämä muutamat monotypiat, jotka kehystettynä paspiksen kanssa ovat kokoa 35 x 45cm.

Tämän viimeisen voi mielestäni ripustaa pystyyn tai vaakaan, miten omaa silmää miellyttää.

Syksyinen metsä

Tuossa päivänä yhtenä vedostin muutamia monotypioita. Oikeastaan oli tarkoitus aloittaa joulukorttien puuhastelu, mutta kävi niin, että orastava syksy, metsän vihreys, ruska, maahan varisevat lehdet saivat minut kuitenkin pauloihinsa ja inspiroiduin tekemään syksyisiä kuvituksia.

Tästä syksyisestä metsästä tuli n A4 kokoinen työ.

Vanhaa metallia

Koukussa Kortteihin tekniikkaa ja korttityylejä sivuavassa haasteessa #72 on  aiheena "vanhaa metallia". Tarkoituksena on koettaa jäljitellä tummuneen, hapettuneen, ruostuneen tai lommoutuneenkin metallipinnan ulkonäköä eri tekniikoilla. Kortin tyylinä on vintage / vanha aika.

 

Osallistun haasteeseen tällä Skinny keräilykortillani:

 

 

 

Ostin kerran halvalla näitä aika rumia mintunvihreitä ruusunappeja ja ajattelin josko joskus voisin niitä johonkin hyödyntää. Nyt päätin kokeilla, saisinko niistä akryyliväreillä vanhan metallisen näköisiä pikkuruusuja. 

 

 

Käytin ruusujen pohjalle harmaata (alumiinin väriä), annoin kuivua. Okrasta ja pinkistä tein sekoituksen, johon lisäsin ripauksen kultaa. Sillä väritin nuo "kullanväriset" ruusut ja annoin kuivua. Lopuksi tuputin terälehtiin vähän Paynes gray-harmaata ja ihan vihon viimeiseksi vähän hopeata (valoksi) terälehtien huippuihin. Samalla tekniikalla väritin pari metalliketjun pätkää koristeeksi.

Kortin taustapaperin painoin monotypiana (gelli platella).  Vanha kuva kehykseen ja somisteeksi vähän kakkupaperia ja washiteippiä. Thats all.

Pieni Pääsiäistervehdys

Olen potenut puoltoista viikkoa flunssaa, joka alkoi hiipivästi kurkkukivulla ja nuutuneella ololla. Taisin lähteä vähän liian aikaisin liikkeelle, kun viikonloppuna olo romahti. Nousi kuume, nuha, yskä, kurkkukipu ihan kaikki mahdollinen. No onneksi olo on nyt hieman parempi ja tekee jo mieli vähän jotain puuhastellakin. Taisi käydä joku etiäinen kun tein Pääsiäiskortit jo pari viikkoa sitten valmiiksi, niinpä nyt ei tarvinnut kuin kirjoittaa osoitteet kuoriin, liimata postimerkit ja kiikuttaa postilaatikkoon.

Nämä kortit syntyivät painotekniikalla ja liimattavilla irtokoristeilla sekä höyhenillä. Pohjat painoin pääsääntöisesti kolmella kerroksella käyttäen kahdessa alimmaisessa kahta-kolmea eri väriä kussakin ja kolmanteen kerrokseen painoin kukat sabluunan avulla.

Monotypiat asettelin värikkäille papereille ja kiinnitin lopuksi tukevalle kartongille, jonka toiselle puolelle liimasin runotekstin Pääsiäistoivotuksineen.
Viimeistely helmin, paljetein ja höyhenin.

Alla vielä muutamin kuvaesimerkein havainnollistan kuinka kukin kortti näyttää erilaiselta vaikka malli ja idea on sama. Siinä piileekin juuri tuo monotypian viehätys.