Tapanina

Tapaninehtoota vietetään ja kohta lähdetään perinteikkäälle Tapaninajelulle. Ajattelimme käydä hautuumaalla kun aattona emme ennättäneet. Nyt on jo rauhoituttu niin, että on kiva mennä kaikessa hiljaisuudessa sytyttämään kynttilät haudoille.

 

 

Sieltä sitten ystävien luokse iltakahville ja kummityttö Ellaa tapaamaan. Niin se on kohta Joulunpyhät takana. Taas miettii sitä suunnatonta hässäkkää ennen aattoa ja sitä kuinka nopeasti sitten kaikki onkaan ohi.

 

Mutta silti joka vuosi yhtä odotettu! Ja ihanaahan se toki on olla yhdessä rakkaitten ihmisten kanssa, katsoa lasten riemua ja nauttia hyvästä ruuasta ja kotien kauniista koristuksista.

 

Kuunnella kauniita Joululauluja, ulkoilla, pelata pelejä ym. Ensi vuonna riemuitaan taas!

 

 

 

 

 

 

Joulukortit postiin

Joulukorttien kirjoitusurakka on vihdosta viimein valmis ja nyt ne pitäisi vielä kiikuttaa postiin.
Monen viikon sairastelun vuoksi en ole jaksanut tehdä yhtään korttia. Aiemmin syksyllä tein muutaman ja varastosta löytyi onneksi aiempien vuosien satoa, joten niillä mennään tänä vuonna.

Toisaalta hyvä näin, sillä nyt tuli korttilaatikkoon kummasti tilaa, eikä minulla mitään uutta järisyttävää ideaa olisi ollutkaan. Eli aika saman henkisiä niistä olisi tullut kuin aiempinakin vuosina.

Tänä syksynä nuo viimeisen vuoden taideopinnot ja lopputyönäyttelytöiden valmistelu on vienyt kaikki voimat ja ideat ovat suuntautuneet maalaamiseen, niinpä korttiaskartelut ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Ensi vuonna sitten taas tuorein ideoin ja uudella innolla.

Tänään kuitenkin jouduin tekemään vielä hätäpäissäni kortin, kun yhtä jäi uupumaan:

Nyt voinkin sitten rauhoittua odottamaan minkälaisia kortteja meidän postiluukusta tupsahtaa.
Joulukortit ovat mielestäni yksi ihanin asia Joulun aikaan, niitä on ilo antaa ja saada.

Itsenäisyyspäivän ajelulla

Räntäsateessa lähdettiin itsenäisyyspäivän ajelulle murun kanssa ja pistäydyttiin joulumyyjäisissä Keinuhongan tilalla Padasjoen Auttoisilla.

Tilan riiheen lukuisat kauppiaat olivat pystyttäneet myyntipöytiään. Oli korttikauppiaita, paikallisen taideyhdistyksen työnäytteitä, käsitöitä, leivonnaisia, hunajaa ym perinteistä myyjäistavaraa.

Vatsamme täytimme ulkosalla tilan rotukarjan lihasta valmistetulla maukkaalla lihasopalla suoraan soppatykistä annosteltuna, sekä kokojyvärukiista leivottulla leivällä päällystettynä makoisalla kirnuvoilla. Eipä ole tullut aikoihin nautittua näin herkullista keittoa. Sadekaan ei haitannut kun ruokailijoita varten oli varattu katos pöytineen ja tuoleineen. Kylmän kostea sää ja kuuma höyryävä keitto, takuuvarma yhdistelmä...

 

Myös tilan Suvimarja-myymälä oli avoinna ja täynnä kaikenlaisia Jouluihanuuksia, glögin tuoksua ja harrasta tunnelmaa laulutrion tunnelmoidessa joululauluja.

Väkeä tulvillaan oli Jouluinen tapahtuma ja sopu sijaa antoi. 

Arvonta

Marraskuun käsityöaiheinen kilpailu on päättynyt. Oli määrä arvata paljonko käytin aikaa (tunnit/minuutit) isoäidin neliöistä virkattuun villaiseen parivuoteen sängynpeittoon. Hyviä arvauksia saatiin ja lähimmäksi pääsi tällä kertaa Pirjo N. 112h veikkauksellaan. Palkintona on isoäidin neliöistä virkattu sohvatyyny. Ilmoitatko Pirjo minulle haluatko graafisen mustavalkoisen vai romanttisen pastellisävyisen tyynyn!

Lisäksi arvoimme kaikkien arvaukseen osallistujien ja lukijoitteni kesken yllätyspalkinnon, joka on virkkausaiheinen, tottakai! Arvonnan onnettarena toimi mieheni Harri.

"Hatusta vedettiin" ja yllätyspalkinnon voittajaksi julistettakoon Aija H. (Aija toimitamme palkinnon sinulle kun flunssan kourista parannutaan ja seuraavan kerran tullaan mökille. Ennen Joulua lupaan.)

 

Lähimmän arvauksen tekijä valitsi itselleen musta-valkoisen ja arvonnan voittaja sai sitten tuon toisen, elikkäs pastellisävyisen hempeän sohvatyynyn.

 

Ja tässä vielä tiedot päiväpeitteen tekovaiheista ja niiden kestosta.

Tilkkujen virkkaukseen (280kpl) käytin 70h.

Tilkkujen yhteen ompeluun ja lankojen päättelyyn meni 28h 05min.

Ja reunapitsin virkkaukseen 8h 46min.

Yhteensä siis 106h 51min. 

 

Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille!

Tuunaten

P*skishaasteen #255: lankaa, teippiä ja timantteja reseptillä tuunasin tämän Hesen hauskan paperipussin. Sillä osallistutaan haasteeseen.
Muistakaahan osallistua KILPAILUUNI tässä blogissa myös. Aikaa vielä tämä viikko.

Ruususia unelmia

Ehkä tähän aikaan vuodesta tehdään yleensä Joulukortteja, mutta eilen tuntui elämä niin ruusuntuoksuiselta, että syntyikin tämmöistä...

Tiesithän, että minulta voit tilata kortteja jos haluat antaa lahjaksi yksilöllisen kortin. Teen niitä toivomusten mukaan, mutta valmiita kortteja on myös runsaasti eri aihepiireistä (mm häät, hautajaiset, kaste, rippi, valmistujaiset, lapset, vauvat, onnittelut, joulu ym). Hinnat parista eurosta muutamaan kymppiin, riippuen tekniikasta. Paperiaskartelut edullisempia kun taas aidot maalaukset hieman hintavampia. Ota rohkeasti yhteyttä.

 

Koiruuksia

Tällä kertaa P*skiksessa oli aiheena värit. Pitkästä aikaa skräppäsin albumiin leiskan omasta pikku silkkitytöstämme käyttäen annettua värimaailmaa. Tällä siis osallistutaan haasteeseen #253.

Muistutan samalla blogissani olevasta käsityöaiheisesta KILPAILUSTA.
       Osallistumisaikaa on marraskuun ajan. Käykääpä arvailemassa!

 

Quenora Dream Come True

                                                            alias Deri

KILPAILU

Koko syksyn aherruksen tuloksena syntyi isoäidin neliöistä virkattu parivuoteen peitto. Mieti miltä tuntuisi päikkärit kääriytyen peiton sisään antaen villan lämmön helliä viileänä talvipäivänä. Vai  haluaisitko vain piristää makkarin ilmettä iloisella sängynpeitteellä? Myyn peitteen eniten tarjoavalle, lähtöhinta on 140 euroa. Aikaa tarjouksille on marraskuun-14 ajan.

Sitten siihen kilpailuun, joka kuuluu näin: Arvaa montako tuntia/minuuttia
 minulla meni tämän peiton valmistukseen. Jätä arvauksesi kommenttisarakkeeseen, sekä yhteystietosi, esim eml. Lähimmäksi arvannut saa palkinnoksi isoäidin neliöistä virkatun sohvatyynyn. Lisäksi arvon yllätyspalkinnon arpajaisiin osallistuneiden kesken. Yhden arvan saat em arvauksella kommenttisarakkeessa ja toisen arvan saat liittymällä blogini lukijaksi. Ilmoita kommentissasi monellako arvalla osallistut. Arvonta suoritetaan kuun vaihtuessa joulukuuksi. Ja tässä vielä kuva peitteestä arvausleikkiä varten:

Kilpailu on päättynyt.

Syksyn henkäys

Niin se talvi tekee tuloaan ja kuulaat, kauniit vielä melko lämpimät syksyiset päivät vaihtuvat kosteaan viimaan ja pakkasöihin. Tänään jo hiljalleen hipsutteli taivaalta pienenpieniä valkoisia hiukkasia ja aamuisin ovat autonlasit kuurankukkia tulvillaan.

Viikolla 43 P*skishaasteessa #251 on määrä tehdä kortti cabinet koossa (10,4 x 20,9cm). Minulta syntyi tämmöinen sadunomainen metsäaiheinen kortti, jolla osallistun haasteeseen. Kartongin koristelin aluksi kullalla. Revin valkoisesta paperista puun aihion, jonka maalasin hopeanharmaalla akryylimaalilla. Kuivuttuaan koristelin sen metallinhohtotusseilla ja liimasin kauriin kuvan kanssa pohjalle. Alareunaan valkoisia tähtiä kukiksi ja niihin vähän hiletussilla väriä pintaan, sekä paljetit keskiöiksi. Marjat puunoksille akryylimaalilla ja hennot piirrokset geelikynillä. Melko monta työvaihetta ja aikaakin kului ruhtinaallisesti kuivatteluun ja pikku piperryksiin, mutta joskus se vaan menee näin. Toisella kertaa tehdään sitten vähän pelkistetympää ja nopeampaa...

Viikon 42 p*skishaasteessa pyydettiin käyttämään paljetteja. Pitkästä aikaa ehdin korttiaskartelun pariin ja kirpakan lokakuisen päivän innoittamana syntyi tämä kylmänpuhuva syksyinen kortti. Mielestäni paljetit sopivat kuin nappi silmään syystalviseen maisemaan esittämään jääkukkia tai -hileitä, miksei tässä kortissani ne voisi olla myös huurteisia omenoita... Mielikuvitus tehköön työtään. Tällä kortilla osallistuin haasteeseen #250.

Kun paljetit ja muut härpäkkeet tuli kaivettua kätköistä, niin eihän tätä hommaa voinut yhteen korttiin jättää. Samalla vaivalla niitä piti kokeilla useampaankin tekeleeseen. Aika prameita näistä tulee, mutta saahan sitä joskus olla vähän Ameriikan koreetakin ja sopivat vaikka joulukorteiksi. Joulunaikaanhan hileitä ja kimalteita saa ihan hyväksyttävästi käyttää niin paljon kun ikinä tahtoo ja kehtaa. Tässä muutama kortti, joiden ajattelin siis sopivan vaikka joulutervehdyksiksi.

Tuli tv:tä katsellessa napsuteltua lävistäjällä noita pikkutähtiä aika kasa, joten hyödynsin niitäkin nyt näihin kaikkiin kortteihini.

 

Viime viikolla ostin Suomalaisesta Kirjakaupasta vallan viehättävää kaurisaiheista ikkunateippiä. Ajattelin liimata sitä mökillä ulkohyyskän ikkunoihin korostamaan talvista tunnelmaa. Mutta päätin kokeilla sitä myös kortteihin kun se on niin somaa. Vähänhän se kiiltelee, mutta toisaalta näyttää siltä kuin katselisi ikään kuin lasin läpi. Aika hyvin se näyttää siis toimivan tässäkin tarkoituksessa. 

Muuten vaan

#246 p*skishaasteessa toivottiin kortteja, jotka voisi lähettää ystävälle ihan muuten vaan.
Tällä kertaa ajattelin osallistua tällä vintage-kortilla haastekisaan.

 

Korttini on aika iso 15,5 x 22cm ja sopii C5-kuoriin. Tähän reilunkokoiseen korttiin voi sisäsivulle kirjoittaa ystävälle vaikka pienen kirjeen. Tilaa on. Ja saaja ilahtuu takuuvarmasti, sillä kirjeitä ei nykyaikana tule läheteltyä postitse, mikä on suuri sääli. Onhan se paljon henkilökohtaisempi kuin sähköposti tai fb-viesti. Ja kaupanpäälle kaunis kuva kortin päällikannessa, mitä muuta voi toivoa?
Vanhanajan henkeen vanhanaikaisesti oikea kirje, eikun toteuttamaan joka iikka!

Tabula Rasa

Alla esittelemäni abstrakti maalaus syntyi seuraavasti: edessä tyhjä taulu, värit ja siveltimet. Arvo Pärtin sinfonia Tabula Rasa alkoi soida (kesto 30min) ja pieni maalaus alkoi hahmottua tuon kappaleen aikana sävelten siivittämänä. Tämä on minulle hyvin mieluisa tapa työskennellä, samoin kuin maalata runojen pohjalta. Musiikki ja runot ruokkivat mielikuvitusta, tuovat maalaukseen liikettä ja saavat ne elämään. Tämän akryylimaalauksen koko on 25x30 ja myyn sen tarjousten perusteella.

Onnitteluja leimaillen

P*skishaasteen aiheena ompi triplaleimaus. Ensinnäkin kiitos DT:lle hauskasta ideasta ja toteutusohjeesta. Tämä oli sen verran inspiroivaa askarreltavaa, että piti tehdä kortteja heti kättelyssä
kaksin kappalein. Idea on hurjan kiva, ja taatusti hyödynnän sitä toistekin. Tällä ensimmäisellä musta/valko/puna/kulta kortillani osallistun haasteeseen #245.

 

Ensinnä leimailin ympyrät ohjeen mukaan, liimasin kartongille ja lopuksi koristelin geelikynillä. Kukkien sisustaan vähän kultaa ja muihin piperryksiin kuparia, punaista ja vihreää...

 

 

Tämä toinen kortti syntyi kutakuinkin samoilla eväillä paitsi, että leimasin kukat kolmella eri värillä.

Ensimmäisessä kortissa liimasin kaikki 3 kerrosta päällekkäin, mutta tässä toisessa kiinnitin ylimmän kerroksen koholle tyynyteipin palasilla.

 

 

  

Muistoja kesästä

Viime lauantaina pyrähti käyntiin viimeinen vuosi taidekoulussa. Syksy alkoi heti lopputyönäyttelyyn valmistautumisella. Kesän aikana tuli kunkin opiskelijan päättää 2 tekniikkaa, joilla omat työnäytteensä loppunäyttelyyn työstää. Kuvanveiston syventävistä opinnoista huolimatta valitsin tekniikoikseni akvarellin ja toiseksi akryyli/kollaasitekniikan tai mahdollisesti grafiikan. Akvarellitunnit alkoivat eilen ja alkuverryttelyksi ekalla kerralla maalasimme muistoja viime kesästä. Kotiin päästyäni pilkoin maalauksen osiin ja yhdestä tein tämän kortin, jolla osallistun P*skiksen viikkohaasteeseen #244.

Tuunaamalla maalauksen palasesta siis syntyi kortti haastekisaan, jossa oli määrä käyttää vesivärejä. Lisäksi työstin korttia vähän leimasinkirjaimilla ja teipillä, sekä koristenauhoilla ja tussipiirroksilla. Simple and fun.

Karaoke Stars

P*skarteluhaaste #243 =  Värihaaste Täällä Mökkipaikkakunnallamme vietetään joka vuosi kylän omia pikkujouluja Kievari Aijakassa. Nautitaan herkulliset jouluruuat, odotetaan Joulupukkia. Yhteistyökumppanit lahjoittavat pikkujouluun runsain mitoin arpajaisvoittoja ja arpoja ostetaankin paljon. Sitten vain jännätään peukut ja varpaatkin pystyssä osuuko voitto omalle kohdalle ja iloitaan myös naapurin arpaonnesta. Loppuillasta lauletaan karaokea, kuinkas muuten ja maistellaan gögiä ja muita piristysjuomia. Eli aika perinteistä pikkujoulumeininkiä, ja aina yhtä kivaa!

Tässä me murun kanssa hoilataan hiljaa ja vuonolla virtemme soi. Murun pravyyri: norjalainen villapaita ja Kixin suosikki: aikuinen nainen (se karaokevetäjien inhokki). Tällä sini-puna-valkoisella art journal sivulla osallistun haasteeseen #243.

 

Taustan tein ihan tavallisilla "kouluvesiväreillä" maalaten ja tähdet leikkasin saksilla valkoisesta paperista ja liimasin kuivalle taustalle. Minusta on kiva välillä leikellä kuvioita rennosti ja vapaalla kädellä,  näin niistä tulee vähän erikokoisia ja näköisiä ja tekee työstä vaihtelevan ja mielenkiintoisen.

 

Seuraavaksi pyöräytin kranssin ihan tavallisesta nailonnarusta. Sen sisään raapustin säkeitä suosikkibiiseistämme ja sommittelin valokuvat keskelle.

 

 

Ja ihan loppuviimeksi koristelin tähdet ja taustan glitter ja geelikynillä.

 

 

Päiväkirja-aukeaman toiselle sivulle käytän samaa tekniikkaa ja värimaailmaa. Siihen tulee vähän enemmän kuvia pikkujoulu-pippaloitten osallistujista, joten koristelua mahtunee vähän niukemmin. Mutta samantyylisen fiiliksen yritän siihenkin tavoittaa ja luoda yhteneväisen kokonaisuuden tälle aukeamalle.

Aa, aa lapsoseni...

Alkukesästä rupesin kokoamaan pikku miehelle albumia. Valokuvakollaasien lisäksi tallensin sinne  hänelle muistoksi (maalaamistani kuvista) Art Journal tyyppisesti tehtyjä sivuja. Tässä niistä yksi mixed media tekniikalla toteutettuna samantyylisesti kuin aiemmin esittelemäni Caged Bird.

 

Mielestäni lapsen albumi voi olla kuin satua ja kuvien ja piirrosten joukkoon on kiva lisätä runoja ja mietelauseita. Ne tekevät sivuista mielenkiintoisempia ja lapset nauttivat niistä. Tähän maalaukseen valitsin Kirsi Kunnaksen ihanan unilorun: Aa Aa Lapsoseni.

Olen jo pitkään haaveillut, että saisin joskus kuvittaa lasten kirjaa. Ehkä sitten kun saan nuo taideopinnot päätökseen, on aikaa ruveta suunnittelemaan satukirjaa. Ensiksi pitäisi keksiä tarina tai löytää yhteistyökumppani, jolla sellainen olisi valmiina ja sitten ottaa värit käteen ja mielikuvitus peliin. Mutta haaveitahan saa ja pitääkin ihmisellä olla!