Google+ Followers

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Ruostetta ja kukkaloistoa

Koko kesä on hurahtanut mökillä puutarhaa ja miestä hoidellessa. Muru kun rikkoi kätensä kesäkuussa ja kipsi on vaikeuttanut hänen puuhastelujaan. Minulla on siis ollut mm jatkuva tiskivuoro, mutta kesäkeittiössä aurinkoisessa säässä sekin on juhlaa. Tänä kesänä  on patiot olleet kovassa käytössä ja hyvä niin. Mikä sen ihanampaa kuin kokata ulkona ja herkutella päivänvarjon alla hyvällä salaatilla ja pippurisella pihvillä tai rapealla kalalla.


Hempeä ahkeraliisa on jaksanut palkita minua kastelusta ja on kukkinut koko kesän runsaasti puutarhakatoksen alla mökin etukuistilla. Viime vuonna päällystin säilykepurkkeja servieteillä ja nyt ovat ulkoilmassa ihanasti sieltä täältä ruostuneet. Pöydällä ne on jöpöttäneet tuikkukipon virassa ja olen poltellut niissä sitrus tuoksuja, jotka ovat toimineet yllättävän hyvin tässä tarkoituksessa.



Paikallisen Agrimarketin puutarhamyymälän Tuija on loistava apu kasvihankinnoissa. Asiantuntemuksensa ja iloisen luonteensa vuoksi hänen kanssaan on nautinto tehdä kauppaa. Viime kesänä hän suositteli minulle väriminttua, kun laajensin yhtä kukkapenkkeistäni. Enpä olisi uskonut, että minttu tekee näin upeita kukkia ja kukintoja on vieläpä kymmeniä. Kaupanpäällisenä huumaava tuoksu ja lehtien hyötykäyttö. Olen ajatellut kuivata niitä ja nauttia teestä ja takkatulen leimusta tulevina pimeinä syysiltoina.


Mistähän johtuu, että kaikki ruostunut näyttää minusta niin kauniilta. Olen heikkona rautapurkkeihin ja rasioihin. Unelmien kirpputorilta löysin vuosia sitten rautapurnukan, jossa nyt kukkii auringonkukka. Sama lajike tuntuu viihtyvän myös savisessa virsussa. Pystytimme murun ja naapurin Joken kanssa minulle uuden paviljongin pihamaalle. Se on kesäateljeeni, jossa aistit heräävät luonnon äänistä ja tuoksuista ja inspiroivat maalauksiani. Ateljeehen laitoin myös vanhan ruostuneen hetekan tilkkutäkkeineen ja muhkeine tyynyineen. Päälle ripustin vielä harson, jonka alla voi kärpäsiltä ja kimalaisilta rauhassa katsella päiväunia. Auringonkukan siemeniä kylvin pitkin kevättä parin viikon välein istutusastioihin, tavoitteena saada kukkivia kasveja pitkin kesää. Tavoite onnistuikin varsin hyvin, sillä ensimmäiset kukat hehkuivat jo heinäkuun alussa ja uusia on tullut sitä mukaa kun edelliset on lakastuneet. Ja vielä on parikymmensenttisiä vauvakasveja tulossa loppukesää varten. Hyvä konsti nauttia näistä voimaa ja energiaa antavista keltaisita ihanuuksista koko kesän.

 



Ja eipä hullumpia ole nämä liljatkaan. Kyllä auringin voima on ihmeellinen. En muista milloin luonto olisi ollut näin runsas kuin tänä kesänä. Kaikki kasvit ovat ennätyssuuria ja väripigmentti käsittämättömän runsas, lähes epätodellinen. Kyllä nyt kelpaa...




 

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Poikavauvalle

Olipa haastavaa rakentaa POP UP - korttia. Lähes kolme tuntia vierähti rattoisasti suunnitteluun ja toteutukseen kun askartelin elämäni ensimmäistä korttia, josta jotain pomppaa ylös kun sen avaa.
Aluksi haaveilin onnittelukortista, josta olisi singahtanut esiin värikäs kukkakimppu, mutta en keksinyt kuinka sen toteuttaisin. Sitten päätin tehdä lapsenmielisen kortin...

Ensin kansi, joka on varsin perinteinen vauvaonnittelu:


Avattuna kortista pomppaavat ikkuna ja kukkalaatikko esiin ja ikkunan takana uinuu suloinen pieni karhunpoika kuun sirpillä.



Olipa mukavaa kokeilla jotain uutta ja uskon, että ensi kerralla toteutuskin sujuu joutuisammin kun tekniikasta on jo vähän hajua.
Tällä kortilla osallistun P*askartelu haasteeseen #194 jonka aiheena oli siis POP UP - kortti.



sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Lähretään me poijaat Ameriikkaan,

siellä meistä tuloo rikkaita...

Vanhat valokuvat ovat aina kiehtoneet minua ja etsiskelen niitä intohimoisesti kirppiksiltä. Kuvia katsellessa alkaa mielikuvitus lentää. Kuvat ja ihmiskohtalot saavat päässäni aikaan mitä lennokkaampia tarinoita. Niinpä tämäkin vanha valokuva alkoi elää uutta elämää albumissani ja pojat ovat siis lähdössä uudelle mantereelle työnhakuun, palatakseen sitten joskus rikkaina miehinä takaisin Pohojanmaalle. Olisipa jännä tietää mikä on se oikea tarina. No tällä työllä haluan osallistua Paperilohikäärmeen puolivuotis synttärihaasteeseen. Bingohaasteet ovat minusta aina kivoja ja rivikseni valitsin: steampunk  + metalli + turkoosi/petrooli. Pohja on vaaleanharmaa kartonki, jossa turkoosi tehosteraita kohokuviopaperista. Petroolin sävyt sekoitin akryylistä ja tuputin sienellä kolmena eri kerroksena työhöni. Ensimmäisen kerroksen värit: marine blue + forest green + dark brown. Toiselle kerrokselle lisäsin hieman marine blueta ja kolmannelle vielä extrana hempeätä vaaleanpunaista sävyä rose. Rataspyörät leikkasin pahvista ja väritin leimasinväreillä. Kaiken kruunaukseksi vielä muutama kolikko tehostamaan kuvani tarinaa.


tiistai 2. heinäkuuta 2013

Sound of Life

Musiikkia, musiikkia on P*skarteluhaasteen #193 teema. Työni keskellä on grafiikan vedos, joka on toteutettu kohopainotekniikalla ja käsin hierretty Japanin paperille. Grafiikan työn kotitehtävän aiheena oli symboliikka ja suunnittelin luonnoksen syntymäpäiväkortiksi.  Tässä alla olevassa työssäni Japanin paperi on liimattu valkoiselle kartongille ja ommeltu kiinni muutamin pistoin. Kehys on valmistettu paperista ja kankaasta sekä koristeltu satiininauhoin ja paperiruusuin. Grafiikan vedoksen koko on 15 x 16,5cm ja koko layoutin 30 x 30cm.


Music, music is the subject for the Craft Challence #193. In the middle of my work, there is a graphic work of art, which is made by letterpress technique and hand made by baren on Japanese paper. At school the theme for homework was symbolism and I planned to draft a birthday card. In this work above, the Japanese paper is glued to the white paper and stitched closed with a few stitches. The frame is made of paper, fabric and  decorated with satinribbon and paper roses. The graphic work size is 15 x 16,5cm and the whole layout 30 x 30cm.